Kiitos hankkeeseen osallistuneille!

 Hanke on päättynyt 31.7.2020.

 Kiitämme kaikkia mukana olleita!

Materiaalit ovat koottuna tähän blogiin ja edelleen saatavilla. 

Tekonologiaa, omistajanvaihdoksia ja huippunimiä tarjolla

Hankkeen viimeinen kevät starttaa. Ohjelma on nyt saatu kasattua.

Kevät starttaa ennakkoesittelyllä. SeAMKiin valmistuu Älykoti, jossa on esillä kuntotukseen ja kotiin soveltuvia ohjelmistoja, laitteita ym. 19.2. pääsemme tutustumaan tuohon kaikkeen. Illan aikana kuulemme esittelyjä ja voimme iltapalan äärellä pohtia kuinka ja mihin kaikkea tarjolla olevaa voisi hyödyntää.

Huhtikuun 2. päivänä pureudutaan vielä omistajanvaihdosten teemaan. Omistajanvaihdoksten kanssa pitkään työskennellyt Juha Tall kertoo osakekaupoista, liiketoimintakaupoista ja niiden eroista. Lisäksi esittelyssä on omistajanvaihdoksen pohtimista helpottamaan rakennetut työkalut.

Sokerina pohjalla on 28.4. yhteistyössä SeAMK Forumin kanssa järjestettävä tilaisuus, jonne puhujaksi saimme Heikki Hiilamon. Esittelyteksin mukaisesti "Hän työskentelee tällä hetkellä THL:n tutkimusprofessorina. Heikki on valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Hän työskennellyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Tätä ennen hän työskenteli Kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina. Hiilamo nimettiin vuonna 2008 Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle sosiaali- ja terveyspolitiikan dosentiksi. Hiilamo on vireä yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen näkemyksiään on kuultu laajasti sote-uudistusten valmistelussa." Täyttä asiaa siis luvassa! Hiilamon luennon jälkeen hanke tarjoaa ilmoittautuneille kaffet ja mahdollisuuden pureskella porukalla juuri kuultua ja sen merkitystä. 

Tule mukaan hyödyntämään tarjonta! Tilaisuudet ovat maksuttomia. 

19.2.2020 Älykoti: kodin ja kuntoutuksen apuvälineitä

Kello 16.30-19, SeAMK Kampustalo, Kalevankatu 35, Seinäjoki

SeAMKissa valmistuu Älykoti, jonne on hankittu kuntoutuksessa ja kodeissa käytettäviä teknologisia apuvälineitä. Ennakkotutustuminen on nyt mahdollista. Illan aikana tutustutaan laitteistoon sekä mietitään niiden hyödyntämistä. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä. Ilmoittautumiset viimeistään 13.2.

PERUTTU 2.4.2020 Omistajanvaihdokset

Kello 15-18, Frami F, Kokoustila 7. taivas, Kampusranta 11, Seinäjoki

Osakekaupat, liiketoimintakaupat ja sukupolvenvaihdokset: miten ne eroavat toisistaan ja mikä kannattaa valita. Tarkastelussa myös omistajanvaihdoksen prosessin eteneminen ja sitä helpottavat työkalut. Asiantuntijana Juha Tall. Ilmoittautumiset viimeistään 26.3.

TOTEUTETAAN VERKON VÄILTYKSELLÄ
28.4.2020 Terveys ja hyvinvointi syntyy yhdessä

Kello 15-16.30, Frami F, Keltainen auditorio (F128), Kampusranta 11, Seinäjoki

Professori Heikki Hiilamo työskentelee THL:n tutkimusprofessorina. Hän on valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Hiilamo on vireä yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen näkemyksiään on kuultu laajasti sote-uudistusten valmistelussa. Luento järjestetään yhdessä SeAMK Forumin kanssa. Luennon jälkeen keskustelua voi jatkaa kahvikupin äärellä hanketyöntekijöiden kanssa klo 17.30 saakka. Kahvitilaisuuteen pyydetään ilmoittautumisia viim. 23.4.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Salla Kettunen, puh. 040 868 0140, sposti salla.kettunen (at) seamk.fi

Asiakkaan ongelman ratkaiseminen on parasta markkinointia

Sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajille voi tuntua hankalalle markkinoida omia palvelujaan. Parhaillaan tilanne on kuitenkin se, että palvelu auttaa asiakasta ja ratkaisee hänen ongelmansa. Kun kerrotaan kuinka pystyy tarvitsevaa auttamaan, ei markkinointikaan tunnu tuputtamiselle.

Mistä tietää mikä ongelma vaatii ratkaisua?

Avaimena on sekä oman palvelun että asiakaskunnan hyvä tuntemus. Asiakastietoa voi kerätä esimerkiksi keskustelemalla, kyselyllä, keräämällä kokemuksia tai vaikka asiakasraadin avulla. Lähteitä on monenlaisia, mutta avaimena aina on niiden järjestelmällinen ja tietoinen seuraaminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun –hankkeessa on kehitetty työkaluja alan palveluntuottajien avuksi. Markkinaorientaatio-työkalu opastaa vaiheittain asiakastiedon keräämisestä sen hyödyntämiseen.

Tutkimukset näyttävät, että parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka tuntevat asiakkaidensa tarpeet ja osaavat käyttää tätä tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin yritys osaa innovoida. Vaikka asiakastiedon keräämisen tärkeys on monessa yrityksessä tunnistettu, on EU:n tietosuoja-asetus aiheuttanut epävarmuutta useissa organisaatioissa. Sote-yrityksiltä vaaditaan tiettyjä kirjauksia, mutta muutoin helposti pelätään asiakastiedon keräämistä ja rekisterin ylläpitämistä. Lyhyesti sanottuna palveluntuottaja voi tehdä valmiin pohjan, jossa pyytää lupaa henkilötietojen käsittelyyn. Samassa yhteydessä tulee kertoa mihin tarkoitukseen niitä käytetään (esim. suoramarkkinointi). Luvan antaneet henkilöt voidaan liittää asiakasrekisteriin.

Kilpailijatieto auttaa löytämään oman paikan markkinoilla

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, tunnistaako omat kilpailijansa. Samalla alalla ja saman asiakaskunnan parissa toimivien kanssa voi myös tehdä yhteistyötä hyvässä sovussa. Olipa lähtökohtana kilpailu tai yhteistyö, on kilpailijan toimintaa kuitenkin hyvä tuntea ainakin jossain määrin. Tietoa saadaan eri lähteistä. Esimerkiksi nettisivuilta ja somesta, messuilta, keskusteluista heidän asiakkaidensa ja muiden sidosryhmien kanssa, lehdistä, tilastoista ja vaikkapa tilinpäätöstiedoista.

Kun tietoa on kerätty, päästään mielenkiintoiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa tulee miettiä, kuinka oman yrityksen tai organisaation tuotteet, palvelut, toimintamallit ja imago poikkeavat kilpailijoista. Lisäksi kannattaa pohtia omia ja kilpailijoiden vahvuuksia ja heikkouksia, sitä mitä heiltä voi oppia jne. Kehitetyssä työkalussa opastetaan tarkemmin näiden asioiden pohtimiseen ja hyödyntämiseen. Kilpailijoista on hyvä erottautua, mutta samalla on hyvä tunnistaa, keiden kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja siten parantaa omaa palveluaan.

Ilman hyödyntämistä tietojen kerääminen on turhaa työtä

Mikäli kerättyä tietoa ei hyödynnetä, sen keräämiseen ja käsittelemiseen käytetty aika on ollut jotakuinkin turhaa. Asiakastiedon perusteella tulee miettiä sitä, kuinka tällä hetkellä omat palvelut vastaavat kuluttajan tarpeeseen. Tuleeko tuotetta tai palvelua kehittää? Entä onko sen hankkiminen ja saavutettavuus sellainen kuin asiakkaat toivovat? Onko asiakaskunnassa kannattavampia tai vähemmän tuottavia palveluja?

Samoin kilpailijatiedon perusteella kannattaa pohtia, onko aiheellista tehdä jotakin muutoksia omassa toiminnassa. Jääkö markkinoille joku ryhmä, jota kukaan ei vielä palvele? Siinä tapauksessa voisi löytyä kokonaan uusia markkinoita. Kuten yleensä, toimenpiteille pitää miettiä toteutusvaiheet, aikataulu ja vastuuhenkilöt, jotta asiat etenisivät.

Työkalu Markkinaorientaation kehittäminen sote-alalla löytyy osoitteesta

https://storage.googleapis.com/seamk-production/2019/11/markkinaorientaatio_tyopaja_soteala.pptx

Yritysostot kuuluvat normaaliin yritystoimintaan

Yrityksen perustavan täytyy hankkia asiakkaat ennen kuin rahaa alkaa tulla yritykseen. Kuluja tuppaa kyllä tulla jo aiemmin. Yritysoston kohdalla asiakkaat ovat jo olemassa, ehkä myös sopimuksia. Kyllähän asiakaskunnassa varmasti jotakin vaihtuvuutta tapahtuu, mutta raha kulkee jo alusta alkaen toisella tapaa. Yrityksen ostaminen on siis varteen otettava vaihtoehto jos haluaa yrittäjäksi. 

Yritysosotot eivät aina perustu yritystoiminnan aloittamiseen. Joskus ostetaan myös kilpailijoita pois markkinoilta, toiselle tarpeettomaksi käynyttä liiketoimintaa, uutta osaamista tai toimintaa halutaan laajentaa. Tai yritys jatkaa jotakuinkin ennallaan, mutta on aika laskea nykyinen yrittäjä eläkkeelle / muihin tehtäviin. Syitä on monia. 

Vietimme hankkeen tiimoilta iltapäivän Satu Ahlmania kuunnellen. Hän on erikoistunut yritysten johtamisen kehittämiseen sekä sote-alan yrityskauppoihin. Positiivisena asiana hän nosti esiin, että SOTE on yksi kasvavimmista toimialoista. Vuosittaista kasvua on ollut noin 20 % viimeisen kymmenen vuoden ajan. Markkinoille on parinkymmenen vuoden aikana syntynyt paljon yrityksiä ja viime vuosina niitä on ostettu ja myyty paljon.  Ala on alkanut kiinnostaa pääomasijoittajia, mutta paljon tapahtuu myös toimialan muutosten takia ja nyt jo yrittäjien eläköitymisen takiakin.

Jotta yrityksen omistaja voi vaihtua, tarvitaan myyntihalukas myyjä ja ostohalukas ostaja. Sitten vielä myyntikohteen tulee miellyttää ostajaa ja ostajan myyjää. Omistajanvaihdokset sisältävät yllättävän paljon tunteita. Oman yrityksen eteen on vuosien saatossa uhrattu paljon aikaa, työtä ja intohimoa. Siitä luopuminen ja määräysvallan luovuttaminen toiselle ei ole aivan helppoa. Hinnasta ja muista neuvoteltavista asioistakin on päästävä yhteisymmärrykseen. Mikäli yrityksessä on henkilökuntaa, luopuva yrittäjä kantaa huolta heistäkin. Kokonaisuus on siis paljon muutakin kuin kauppakirja kiinteistöstä, logosta tai liiketoiminnasta.

Huolellinen tutustuminen ja kaupan valmistelu edesauttavat prosessissa. Päätöksen kypsyttelyyn voi mennä aikaa vuosi tai enemmän, itse kaupan valmisteluun ja toteuttamiseenkin menee helposti puoli vuotta tai vuosi. Sen jälkeen uusi yrittäjä ottaa yrityksen haltuun ja usein luopuvalla yrittäjällä on vielä jonkinlainen rooli 2-3 vuotta, riippuu kuinka asiasta sovitaan. Kun tästä pikaisesti ynnää vuosia, niin lopputulokseksi saadaan useita vuosia kestävä prosessi. Kannattaa siis olla ajoissa asialla.

Ostanko mielenrauhaa vai rokotteen?

"Urheilussa myytävä tuote ei ole yksittäinen pelaaja, seura, hotdog tai edes pelattava ottelu. Urheilussa tuote on vain ja ainoastaan tunne."

Lainaus on Kauppalehden (30.9.2019) jutusta, jossa haastatellaan NHL:n myyntiorganisaatiossa työskentelevää Ilkka Kortesluomaa, joka on muuten kotoisin Jalasjärveltä. Halu työskennellä urheilun parissa on vienyt miehen USA:han ja jääkiekon pariin. Lippujen myyminen otteluihin on muuttunut vuosikymmenen aikana. Kun alussa liput ostettiin suoraan seuroilta, nyt niitä voi ostaa useista eri verkkokaupoista myös Suomessa. Erittäin tärkeään osaan on noussut data. Lippujen ostajilta ja eritoten pelejä katsomaan tulevista  halutaan kerätä mahdollisimman paljon tietoa. Data ja sen muuntaminen tiedoksi ovat avainasemassa, jotta kävijoille voidaan tarjota entistä houkuttelevampaa palvelua. Lisäksi paikalle halutaan uusia osallistujaryhmiä.

Benchmarkkaus eli vertailukehittäminen on usein esiin nouseva asia. Benchmarkkausta tehdään tarkastelemalla kuinka oman alan parhaat toimijat tekevät asioita. Lisäksi kannattaa tarkastella muiden alojen parhaimmistoa. Voisiko sosiaali- tai terveysalalla toimivat oppia jotakin yllä mainitusta esimerkistä?

Onko myytävä tuote tai palvelu lääkärikäynti, terveystarkastus, hieronta, neuvonta, opastus vai avun saaminen? Sellaisia tuotteet ovat olleet - sikäli jos niistä on puhuttu niin kaupallisesti kuin sana "tuote" ja "palvelu" antavat ymmärtää. Mutta, jos urheilussa kerran myydään tunnetta, myydäänkö sote-puolella ehkä vastaavasti turvallisuuden tunnetta tai huolehtimista? Varmuutta riittävän hyvästä hoidosta ja huolenpidosta hätätilantiessa - eli mielenrauhaa? Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista?

Vaikka esimerkki on ehkä kaukaa haettu, on viesti kuitenkin selvä. Pientenkin yritysten, ja myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien yritysten, tulee miettiä asiakas tarvitsee ja haluaa. Tuleeko asiakas kertomaan, että hän tarvitsee suoritteen x hinnalla y vai halutaako hän itse asiassa asiantuntijan, joka kuuntelee häntä ja sen jälkeen kertoo perustellen kuinka edetään ja mitä toimenpiteitä tehdään jotta asiakkaan ongelma ratkeaa? Asiakas haluaa ehkä tiedon siitä, että hänet on otettu tosissaan, hänen asiastaan huolehditaan, eikä itse tarvitse enää murehtia asiaa yksin.

Mieti ja selvitä mikä asiakkaillesi on tärkeätä ja muotoile sen jälkeen viesti niin, että se vastaa rehellisesti tarpeeseen.

Loppukaneettina todettakoon, että Ilkka Kortesluoma on valmistunut SeAMKista tradenomiksi.

Käyttöönotto ja tuotannonaikanen seuranta

Mitä käytännössä pitikään tehdä? Tällä videolla mm. muistilistaa käytännön toimista, jotka pitää tehdä ennen Kanta-palveluiden käyttöönottoa.

Kanta palvelut toimintatapojen uudistaminen ja tekninen valmistautuminen

Kanta-palveluihin liittyminen vaatii usein yrityksiltä muutoksia toimintatapoihin. Käytössä olevien ja hankittavien tietojärjestelmien osalta tulee huolehtia, että ne sopivat yhteen Kanta-järjestelmän kanssa. Muutoin ajaudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan tekemään päällekkäistä työtä.