"Urheilussa myytävä tuote ei ole yksittäinen pelaaja, seura, hotdog tai edes pelattava ottelu. Urheilussa tuote on vain ja ainoastaan tunne."
Lainaus on Kauppalehden (30.9.2019) jutusta, jossa haastatellaan NHL:n myyntiorganisaatiossa työskentelevää Ilkka Kortesluomaa, joka on muuten kotoisin Jalasjärveltä. Halu työskennellä urheilun parissa on vienyt miehen USA:han ja jääkiekon pariin. Lippujen myyminen otteluihin on muuttunut vuosikymmenen aikana. Kun alussa liput ostettiin suoraan seuroilta, nyt niitä voi ostaa useista eri verkkokaupoista myös Suomessa. Erittäin tärkeään osaan on noussut data. Lippujen ostajilta ja eritoten pelejä katsomaan tulevista halutaan kerätä mahdollisimman paljon tietoa. Data ja sen muuntaminen tiedoksi ovat avainasemassa, jotta kävijoille voidaan tarjota entistä houkuttelevampaa palvelua. Lisäksi paikalle halutaan uusia osallistujaryhmiä.
Benchmarkkaus eli vertailukehittäminen on usein esiin nouseva asia. Benchmarkkausta tehdään tarkastelemalla kuinka oman alan parhaat toimijat tekevät asioita. Lisäksi kannattaa tarkastella muiden alojen parhaimmistoa. Voisiko sosiaali- tai terveysalalla toimivat oppia jotakin yllä mainitusta esimerkistä?
Onko myytävä tuote tai palvelu lääkärikäynti, terveystarkastus, hieronta, neuvonta, opastus vai avun saaminen? Sellaisia tuotteet ovat olleet - sikäli jos niistä on puhuttu niin kaupallisesti kuin sana "tuote" ja "palvelu" antavat ymmärtää. Mutta, jos urheilussa kerran myydään tunnetta, myydäänkö sote-puolella ehkä vastaavasti turvallisuuden tunnetta tai huolehtimista? Varmuutta riittävän hyvästä hoidosta ja huolenpidosta hätätilantiessa - eli mielenrauhaa? Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista?
Vaikka esimerkki on ehkä kaukaa haettu, on viesti kuitenkin selvä. Pientenkin yritysten, ja myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien yritysten, tulee miettiä asiakas tarvitsee ja haluaa. Tuleeko asiakas kertomaan, että hän tarvitsee suoritteen x hinnalla y vai halutaako hän itse asiassa asiantuntijan, joka kuuntelee häntä ja sen jälkeen kertoo perustellen kuinka edetään ja mitä toimenpiteitä tehdään jotta asiakkaan ongelma ratkeaa? Asiakas haluaa ehkä tiedon siitä, että hänet on otettu tosissaan, hänen asiastaan huolehditaan, eikä itse tarvitse enää murehtia asiaa yksin.
Mieti ja selvitä mikä asiakkaillesi on tärkeätä ja muotoile sen jälkeen viesti niin, että se vastaa rehellisesti tarpeeseen.
Loppukaneettina todettakoon, että Ilkka Kortesluoma on valmistunut SeAMKista tradenomiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti