Juhlapuheissa ja strategioissa vilahtelevat sanat digitalisaatio, digitaaliset apuvälineet, teknologian käytön hyödyntäminen, teknologia-avusteinen. Hieno homma, mutta mitähän nämä asiat tarkoittavat?
Minne se digitaalisuus tai teknologia pitäisi tyrkätä? Sehän voisi olla yrityksen tai muun organisaation toiminnan taustalla vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmissä. Niiden avulla kirjataan asiakastietoja, suunnitellaan työvuoroja tai kotihoidon reittejä. Toisaalta asiakkaat voivat käyttää hyväkseen sähköisiä ajanvarauspalveluja tai vaikka reseptien uusintaa. Ja vaikka robotti-imuria... Mutta mitä muuta? Mahdollisuuksia on paljon, mutta kuinka niihin pääsee kiinni?
Järkevää on aloittaa tutusta. Organisaation sisällä on hyvä miettiä selväksi perusasioita. Kuka on asiakas? Mitä maksava asiakas odottaa? Mitä odottaa palvelua käyttävä asiakas? Kuinka palvelumme rakentuu? Mitä osia siinä on? Kuinka sitä voisi kehittää? Minne oma ala näyttää menevän ja mitä vaatimuksia se tuo tullessaan? Onko tämän hetken toiminnassa ongelmakohtia?
Kun tämän suuntaisiin kysymyksiin on vastattu, on helpompaa miettiä digitaalisuutta. Ohjelmistojen ja järjestelmien on nimittäin tuettava päivittäistä toimintaa. Muuten ne jäävät käyttämättä. Tai niiden käyttö rassaa hermoja. Järjestelmän tulee tukea toimintaa.
Ensimmäinen digiaskel voi siis olla oman tämän hetkisen toiminnan kuvaaminen. Toisena tulevaisuuden pohtiminen. Kolmantena se, löytyykö nykyisen ja tulevan välillä tarvetta muutokseen. Neljäntenä voi miettiä josko teknologiasta olisi apua muutoksen tekemisessä.
Mitä suurempaan loikkaan pyritään, sitä huolellisemmin tehdään askelmerkit. Ja matka alkaa ensimmäisestä askeleesta (joka urheilijoilla(kin) on usein nojautuminen taaksepäin, tukijalalle).
