28. tammikuuta 2019

Vuosikatsaus 2018


SOTE-polulla on nyt tallustettu ensimmäinen hankevuosi. Mitä tuo vuosi on pitänyt sisällään?

Saimme toteutettua alkumittauksen eteläpohjalaisten sote-yritysten osalta. Nyt tietoa on digin, teknologian hyödyntämisen, markkinoinnin, talouden ja strategian osalta olemassa. Osin sitä on jo ennätetty hyödyntääkin ja loppu tieto tulee hyötykäyttöön kun hanke etenee.

Digin ja teknologian osalta on kevään aikana tulossa katsaus, jossa kerrotaan alkumittauksen tulokset sekä mm. esitellään esimerkkejä digin ja teknologian hyödyntämisen aloilta.

Syksyllä toteutettujen ennakoinnin ja strategisen johtamisen työpajojen pohjalta on työn alla työkalut. Työkalujen avulla yritykset voivat itsenäisesti tehdä toimintaympäristönsä ennakointia. Strategian tekemiseen on tulossa työkalut sekä sen tekemistä aloitteleville että jo asiaan enemmän perehtyneille. Työkalujen viimeiset hionnat ovat meneillään. Ne tullaan julkaisemaan sekä tässä blogissa että SeAMKin verkkosivuilla. Toivottavasti työkalut löytävät käyttäjäryhmänsä ja pääsevät ahkeraan käyttöön!

 
Kuluvan vuoden aikana perehdymme talouden ihmeelliseen maailmaan. Mitä talousjohtaminen on, millaisia kustannusrakenteita löytyy ja mitä ovat tunnusluvut, seuranta ja raportointi sekä mitä niiden avulla voi tehdä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia työpajoissa. Seuraavat kerrat ovat 18.2. ja 8.4. Tervetuloa mukaan!

13. joulukuuta 2018

Digiloikkaa odotetaan, mutta miten tapahtuu vauhdinotto?

Juhlapuheissa ja strategioissa vilahtelevat sanat digitalisaatio, digitaaliset apuvälineet, teknologian käytön hyödyntäminen, teknologia-avusteinen. Hieno homma, mutta mitähän nämä asiat tarkoittavat?

Minne se digitaalisuus tai teknologia pitäisi tyrkätä? Sehän voisi olla yrityksen tai muun organisaation toiminnan taustalla vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmissä. Niiden avulla kirjataan asiakastietoja, suunnitellaan työvuoroja tai kotihoidon reittejä. Toisaalta asiakkaat voivat käyttää hyväkseen sähköisiä ajanvarauspalveluja tai vaikka reseptien uusintaa. Ja vaikka robotti-imuria... Mutta mitä muuta? Mahdollisuuksia on paljon, mutta kuinka niihin pääsee kiinni?

Järkevää on aloittaa tutusta. Organisaation sisällä on hyvä miettiä selväksi perusasioita. Kuka on asiakas? Mitä maksava asiakas odottaa? Mitä odottaa palvelua käyttävä asiakas? Kuinka palvelumme rakentuu? Mitä osia siinä on? Kuinka sitä voisi kehittää? Minne oma ala näyttää menevän ja mitä vaatimuksia se tuo tullessaan? Onko tämän hetken toiminnassa ongelmakohtia?

Kun tämän suuntaisiin kysymyksiin on vastattu, on helpompaa miettiä digitaalisuutta. Ohjelmistojen ja järjestelmien on nimittäin tuettava päivittäistä toimintaa. Muuten ne jäävät käyttämättä. Tai niiden käyttö rassaa hermoja. Järjestelmän tulee tukea toimintaa. 

Ensimmäinen digiaskel voi siis olla oman tämän hetkisen toiminnan kuvaaminen. Toisena tulevaisuuden pohtiminen. Kolmantena se, löytyykö nykyisen ja tulevan välillä tarvetta muutokseen. Neljäntenä voi miettiä josko teknologiasta olisi apua muutoksen tekemisessä.

Mitä suurempaan loikkaan pyritään, sitä huolellisemmin tehdään askelmerkit. Ja matka alkaa ensimmäisestä askeleesta (joka urheilijoilla(kin) on usein nojautuminen taaksepäin, tukijalalle).

14. marraskuuta 2018

Auttavan käden ojennus: etäpalvelut tapaamisten jatkeena

Ihmisen kohtaaminen on tärkeää. Kun tarvitsen apua, haluan tulla huomatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Parhaiten se onnistuu tapaamalla. Mitä tapahtuu tapaamisten jälkeen tai hoidosta kotiutettaessa? Onko asiakas saman tien täysin omillaan, vai löytyykö mahdollisuutta ”saattamiseen”?

Pitkien matkojen maakunnassa, Lapissa, on kehitetty sähköinen ympäristö, jossa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Ajatellaan, että mielenterveyskuntoutujat lähtevät kotiin viikonlopuksi, eri puolille maakuntaa. Yksi hoitaja ennättää tavoittaa ja keskustella monen ihmisen kanssa videovälitteisesti. Tuen antaminen onnistuu. Autolla ympäriinsä ajellen sama ei olisi mahdollista.

Ohjelmiston voi saada omalle kotikoneelle, sitä voi käyttää esim. kirjaston palvelupisteessä tai mukaan voi saada ”kotirepun”, eli kannettavan tietokoneen. Virtu -palveluvalikoimaan kuuluu mm. neuvontaa, asiointia, itsearvioinnin työkaluja sekä mittareita ja laskureita elämän hallinnan tueksi. Tarvittaessa hoitajan tai lääkärin konsultointi onnistuu myös.

Lapin tapaan mielenterveyspalveluita on kehitelty laajemminkin. Mielenterveystalo.fi on kehitetty alun perin Uudellemaalle. Sittemmin se on avattu tietyiltä osin koko maan kansalaisten käyttöön. Nokialla etähoito-ohjelmaa on käytetty menestyksekkäästi mielenterveys- ja päihdetyössä. Nokian kokemusten mukaan etenkin hankalasta päihderiippuvuudesta pois itseään taisteleville oli todella tärkeää kun heidän käyttöönsä luotettiin tablettitietokone ja heidän voinnistaan oltiin kiinnostuneita. Päivittäinen kontakti työntekijän kanssa sai heidät tuntemaan itsensä tärkeäksi ja kannusti tsemppaamaan.

Esimerkkejä löytyy runsaasti lisää. Onnistuneissa teknologian sovelluksissa kuitenkin on yhteistä se, että ne on kehitetty tarpeeseen, ne tuovat käyttäjilleen näkyviä etuja ja ovat helppoja käyttää.

28. syyskuuta 2018

Järjestelmällistä tulevaan varautumista

Tulevaisuus voi tuntua hallitsemattomalle ja tuntemattomalle. Kuitenkaan sen ei tarvitse sitä olla. Kukaan ei tietenkään voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta historiaa ja nykyhetkeä tarkastelemalla voi löytää viitteitä siitä mitä tulevaisuus voisi pitää sisällään.

Ennakointi toteutetaan aloittamalla suurista maailman laajuisista vahvasti näkyvissä olevista ja vahvana pysyttelevistä ilmiöistä, megatrendeistä. Sosiaali- ja terveysalaa ajatellen tällaisia ovat se, että ihmiset elävät entistä pidempään, teknologia tulee yhä uusille aloille ja yhdistää asioita uusin tavoin, osa ihmisistä on vaarassa syrjäytyä sekä ympäristöuhat. Näihin megatrendeihin valmiiksi mietittyjä ajatuksia löytää vaikkapa Sitran sivuilta.

Seuraavaksi näitä asioita tarkastellaan alueellisesti, usein Suomen kannalta. Tällöin voidaan pohtia vaikkapa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua, sen tuomia mahdollisuuksia ja näkymiä. Tai kuinka teknologia voisi auttaa vapauttamaan työvoimaa niihin asioihin missä ihminen on parhaimmillaan. Tai kuinka saamme palvelut järjestettyä niin, että nekin yhteiskuntamme jäsenet jotka eivät osaa tai voi käyttää tietokonetta pysyvät palvelujen piirissä.

Kun oman toiminnan kannalta tärkeimmät muutosvoimat ovat tiedossa, niitä tarkastellaan eri näkökulmista. Kun jokaisen trendin merkitystä omaan toimintaan mietitään poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, teknologisista, ekologisista ja oikeudellisista näkökulmista, saadaan jo hyvin laaja näkemys vaihtoehdoista.

Yhden ainoan ja oikean yhdistelmän valitseminen kaikista tuotetuista vaihtoehdoista olisi melkoinen saavutus. Siihen ei onneksi tarvitse pyrkiä. Usein vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista laaditaan muutama mahdolliseksi koettu kehityssuunta. Kehityssuunnat kirjoitetaan auki lyhyiksi kuvauksiksi.

Tällaiset kuvaukset auttavat yritystä tiedostamaan tulevia vaihtoehtoja ja pohtimaan jo ennakkoon kuinka niihin voi varautua. Kun sitten lehdistä, puskaradiosta tai mistä vain alkaa kuulua heikkoja signaaleja, jotka kertovat jonkin suunnan vahvistuvan, on organisaatio jo pohtinut kuinka toimia.

Toisaalta ei tarvitse jäädä odottamaan ajopuun lailla virran suunnan muutoksia. On mahdollista myös omilla toimillaan suunnata aktiivisesti tekemistä niin, että se vahvistaa suuntausta kohti haluttua tulevaisuuden tilaa. Jos vaikkapa asiakkaasi näkevät heikosti ja heillä on ongelmia verkossa tapahtuvan ajanvarauksen kanssa, voit kehittää omaa järjestelmääsi sellaisen teknologian avulla joka toimii myös heille.

Ennakointiprosessin aikana eri mahdollisuuksia on jo pohdittu. Kun mahdollisuudet on tiedostanut, pienet ennusmerkit ympäristöstä tulevat aivan toisella tavalla huomatuiksi.

Siinä vaiheessa kun muut alkavat havahtua muutokseen, on siihen varautunut jo täydessä työn touhussa sopeuttaakseen toimintansa asian vaatimalla tavalla.

10. elokuuta 2018

Kurkistuksia tulevaisuuteen


Sote-uudistus etenee edelleen poukkoillen. Keväällä maakunta sai rahoituspäätöksen valinnanvapauspilottiin, käytännössä kehittämään ja testaamaan asiakassetelin käyttöönottoa. Mukana on Etelä-Pohjanmaa, pois lukien Kuusiokunnat, sillä siellä palvelut tuotetaan yrityspohjaisesti. Yrityksen kokeilun tukeminen vääristäisi kilpailua.

Etelä-Pohjanmaan valinnanvapauspilotti odottaa lainsäädäntöä. Heti kun eduskunta hyväksyy lain, startataan pilotti. Pilotoitavia palveluja ovat ensimmäisessä vaiheessa kotipalvelu, kotihoito, kotisairaanhoito, asumispalvelun ja lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut. Yritysten kannattaa olla kuulolla! Vaikka asian eteneminen on taas toistaiseksi jäissä, niin mitä todennäköisimmin lakien tullessa voimaan alkaa asian eteenpäin vieminen vauhdilla.

Jotta yritys pääsee asiakassetelipilottiin mukaan, tulee sen olla hyväksytty asiakassetelin palvelutuottajaksi pilottialueella. Lisäksi palveluntuottajan on oltava Kanta-palveluiden käyttäjä. Palveluntuottaja voi tuottaa palvelut itse tai hankkia niitä alihankintana. Myös alihankkijoiden on huolehdittava rekisteröintivelvoitteiden täyttymisestä. Tällaiset asiat voi selvitellä jo valmiiksi.

Vaikka sote-alan toimintaympäristö onkin suurten muutosten alla, voi tulevaisuutta silti hieman ennakoida. Ennakointiin on omat menetelmät ja välineet. Niihin pääsee opastettuna tutustumaan 12.9.2018 klo 14-17 Seinäjoella Frami F:ssä järjestettävässä työpajassa. Työpajaa vetää yrittäjyyden yliopettaja Kirsti Sorama, joka on toteuttanut ennakointeja useille eri aloille. Ilmoittautumiset työpajaan: salla.kettunen@seamk.fi

14. kesäkuuta 2018

Osallistu kyselyyn - saat kiitokseksi virtuaalilasit. 

Osallistuminen onnistuu tämän linkin kautta.
Kysely on suunnattu Etelä-Pohjanmaan sote-alan yrityksille - yrittäjille, toimitusjohtajille, toiminnanjohtajille tmv.

11. kesäkuuta 2018



Maksuttomia työpajoja

Työskentelyyn mukaan ovat tervetulleita sosiaali- ja terveysalalla toimivat pk-yritykset. Osallistua voi yhteen tai useampaan tapaamiseen. Toiminta on yrityksille maksutonta.
Syksyn 2018 ja kevään 2019 koulutukset toteutetaan Seinäjoella: Kampusranta 11, Frami F, kokoushuone 7. taivas.

Syksy 2018

Yritystoiminnan uudistaminen ja tulevaisuuden ennakointi
Työskentely aloitetaan strategiaan liittyvillä työpajoilla. Ensin pohditaan tavoitteita ja sitten tarkemmin työkaluja, joiden avulla niihin päästään.

12.9. klo 14-17 (ilm. viimeistään 6.9.)
Kuinka tulevaisuutta voi ennakoida?
·             menetelmiä ja työkaluja

3.10. klo 14-17 (ilm. viim. 27.9.)
Tulevaisuuden ennakoinnin toteuttaminen

31.10. klo 14-18 (ilm. viim. 25.10.)
Strateginen uudistuminen oman yrityksen kehittämisessä
·             prosessi ja työkalut käytännössä

Kevät 2019 

Talousjohtaminen liiketoiminnan tukena

Mitä eri tunnusluvut oikeastaan kertovat yrityksestä ja kuinka tietoa voidaan hyödyntää?

21.1.2019 klo 14-18 (ilm. viim. 15.1.)
Talousjohtaminen sote-alalla
·             talousjohtamisen nykytila ja perusteet

18.2.2019 klo 14-18 (ilm. viim.12.2.)
Kustannusrakenteet sote-alalla
·           muuttuvat ja kiinteät kustannukset sekä niiden vaikutus talouden ohjaamiseen

8.4.2019 klo 14-18 (ilm. viim. 2.4.)
Tunnusluvut, seuranta ja raportointi

  
Markkinoinnin työpajat
Syksyllä 2019 

Miksi markkinointia tarvitaan, kenelle sitä tulee suunnata ja mikä on muuttumassa?
Markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen
Brändin kehittäminen ja asiakassuhteiden hallinta

Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen ja omistajanvaihdokset
Keväällä 2020

Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen
Uudet mahdollisuudet yrityksen uudistumisen ja menestymisen perustana
Omistajanvaihdosten hyödyntäminen yrityksen kasvustrategiassa
Omistajanvaihdoksen toteuttaminen

Ilmoittautumisia toivotaan kahvituksen takia.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Salla Kettunen
salla.kettunen@seamk.fi
puh. 040 8680140