Käyttöönotto ja tuotannonaikanen seuranta

Mitä käytännössä pitikään tehdä? Tällä videolla mm. muistilistaa käytännön toimista, jotka pitää tehdä ennen Kanta-palveluiden käyttöönottoa.

Kanta palvelut toimintatapojen uudistaminen ja tekninen valmistautuminen

Kanta-palveluihin liittyminen vaatii usein yrityksiltä muutoksia toimintatapoihin. Käytössä olevien ja hankittavien tietojärjestelmien osalta tulee huolehtia, että ne sopivat yhteen Kanta-järjestelmän kanssa. Muutoin ajaudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan tekemään päällekkäistä työtä.

THL todennut kanta-palveluiden parantavan palveluiden laatua

Kanta-kirjaaminen on osin tullut sosiaalihuoltoon ja osin se on tulossa. THL:n tekemän tarkastelun tulokset kannustavat käyttöönottoon. Yhtenäisyys kirjaamisessa ja palveluprosesseissa auttavat palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantumisessa. Yhtenäisten palveluprosessien avulla päästään myös vahvempaan ja tasa-arvoisempaan asiakastyöhön.

Lue lisää aiheesta:
https://thl.fi/fi/-/sosiaalipalvelujen-laatu-paranee-organisaatiossa-jotka-liittyvat-kanta-palveluihin

Kanta palveluihin valmistautuminen

Mitä kanta-palveluiden ja muidenkin järjestelmien käyttöön ottaminen käytännössä vaatii? Riittääkö, että marssii kauppaan ja ostaa haluamansa järjestelmän?
Ei, se ei riitä. Organisaatiossa tulee tarkastella omat toimintaprosessit lävitse ja katsoa kuinka ne ja järjestelmä sopivat yhteen. Yleensä tarvitaan ainakin koulutusta uuden järjestelmän käyttämiseen, Kanta-palveluiden tapauksessa kyseessä on valtakunnallinen järjestelmä, jonne kirjaukset tehdään tietyllä tavalla. Tuo tapa on opeteltava. Muutakin tarvitaan.
Katso vinkit videolta!

Kanta-palveluihin valmistautuminen ajankohtaista

Kanta-palvelut ovat jo osin käytössä. Sosiaalipalveluihin ne ovat vauhdilla tulossa. Kanta-palvelut muodostavat laissa määritellyn kokonaisuuden asiakas- ja potilastietojen hallintaan ja arkistointiin.  Tulevaisuudessa näiden tietojen tulisi olla käytettävissä eri palveluntuottajilla, jolloin asiakkaan tiedot seuraisivat hänen mukanaan - myös yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välillä.

Suurimpiin haasteisiin lukeutuvat organisaatioiden omat toimintakäytätännöt ja vanhentuneet tietojärjestelmät. Huolehditaanko organisaatioissa kirjausten tekemisestä riittävän nopeasti ja osataanko ne tehdä oikealla tavalla? Toimivatko nykyiset järjestelmät yhteen Kanta-järjestelmän kanssa?

Kanta-palvelut laajenevat. Ja niiden käyttöönotto vaatii muutoksia useimpien palveluntuottajien toiminnassa. Vastuuhenkilöiden kannattaa lähteä liikkeelle selvittämällä itselleen mitä palvelut kattavat, millaisia edellytyksiä ne asettavat ja alkaa sitä kautta pohtia mitä asialla pitäisi tehdä.

Alla linkki Heidi Ilmosen videoon Kanta-palvelujen taustat ja esivalmistelu. Kannattaa katsoa, lisää tietoa ja seuraava video tulossa vielä elokuun puolella!

Kanta palvelujen taustat ja esivalmistelu

Sote-alan yrityksissä tiedonhankinta ja perusohjelmistot hallussa

Sote-alan pk-yritykset hallitsevat hyvin tiedonhankinnan ja perusohjelmistojen käytön. Sote-polku hankkeen selvityksessä 74 % kokee oman osaamisensa tiedonhankinnan suhteen hyväksi. Perusohjelmistojen käyttö on hyvin hallinnassa 69 %:lla yrityksistä. Osaamisen puutteita on toisaalta oman alan digitaalisten ratkaisujen hallinnassa, pilvipalveluiden käytössä ja tietoturvassa. Digitaalisen markkinoinnin suhteen yritykset kokevat myös paljon osaamisen puutteita. Erityisesti sähköinen markkinointiviestintä, somen käyttö ja verkkosivujen kehittäminen ovat yritysten osaamisen haasteena. Noin puolet yrityksistä kokee hallitsevansa hyvin sähköisen asiakassuhteiden hallinnan.


Digitaalinen osaaminen oli pienemmissä yrityksissä hieman heikompaa kuin suuremmissa yrityksissä. Alle 10 henkilöä työllistävien yritysten keskiarvo digitaalisen osaamisen kohdalla oli 3,2 ja vähintään 10 henkilöä työllistävien 3,6 (asteikko 1-5). Ero selittyy sähköisen markkinoinnin osaamisen erolla. Pienemmissä yrityksissä sähköisen markkinoinnin osaamisen keskiarvo oli 2,8 ja suuremmissa yrityksissä 3,4.


Suurin este digitaalisuuden hyödyntämisessä on asiantuntija-avun kalleus

Sote-alan yrityksiä pyydettiin arvioimaan digitaalisuuden hyödyntämisen esteitä eri asioiden suhteen. Yritykset kokevat jonkin verran esteitä digitalisaation hyödyntämisessä. Suurimmat esteet liittyvät ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleuteen. Tämä on suuri este 65 %:lle vastaajista. Toiseksi suurin este liittyi asiantuntija-avun löytämiseen, joka oli suuri este 52 %:lle selvitykseen vastanneista yrityksistä. Noin puolelle yrityksistä esteitä muodostivat myös ylläpitokustannukset, teknologian hankkimisen kustannukset ja henkilöstön koulutuskustannukset. Suurimmalle osalle yrityksistä digitalisaation soveltuvuus omaan toimintaan ei ollut kuitenkaan suuri este. Toisin sanoen digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää, jos sopivaa asiantuntija-apua olisi saatavilla.


Avoimista vastauksista kävi ilmi, että yksi digitalisaation hyödyntämisen este on puutteellinen aika. Joillakin ongelmana on myös se, etteivät asiakkaat ole valmiita digitaalisten palveluiden käyttöön. Johtopäätöksenä voi todeta, että sote-alan yrityksille olisi hyötyä monenlaisesta asiantuntija-avusta. Olisi tärkeää, että myös korkeakoulujen palvelut tunnistettaisiin yrityksissä, koska sitä kautta olisi mahdollisuus saada apua digitalisaation hyödyntämiseen.



Tiedot perustuvat hankkeessa toteutettuun kyselyyn.

Sanna Joensuu-Salo