Sote-alan yrityksissä tiedonhankinta ja perusohjelmistot hallussa

Sote-alan pk-yritykset hallitsevat hyvin tiedonhankinnan ja perusohjelmistojen käytön. Sote-polku hankkeen selvityksessä 74 % kokee oman osaamisensa tiedonhankinnan suhteen hyväksi. Perusohjelmistojen käyttö on hyvin hallinnassa 69 %:lla yrityksistä. Osaamisen puutteita on toisaalta oman alan digitaalisten ratkaisujen hallinnassa, pilvipalveluiden käytössä ja tietoturvassa. Digitaalisen markkinoinnin suhteen yritykset kokevat myös paljon osaamisen puutteita. Erityisesti sähköinen markkinointiviestintä, somen käyttö ja verkkosivujen kehittäminen ovat yritysten osaamisen haasteena. Noin puolet yrityksistä kokee hallitsevansa hyvin sähköisen asiakassuhteiden hallinnan.


Digitaalinen osaaminen oli pienemmissä yrityksissä hieman heikompaa kuin suuremmissa yrityksissä. Alle 10 henkilöä työllistävien yritysten keskiarvo digitaalisen osaamisen kohdalla oli 3,2 ja vähintään 10 henkilöä työllistävien 3,6 (asteikko 1-5). Ero selittyy sähköisen markkinoinnin osaamisen erolla. Pienemmissä yrityksissä sähköisen markkinoinnin osaamisen keskiarvo oli 2,8 ja suuremmissa yrityksissä 3,4.


Suurin este digitaalisuuden hyödyntämisessä on asiantuntija-avun kalleus

Sote-alan yrityksiä pyydettiin arvioimaan digitaalisuuden hyödyntämisen esteitä eri asioiden suhteen. Yritykset kokevat jonkin verran esteitä digitalisaation hyödyntämisessä. Suurimmat esteet liittyvät ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleuteen. Tämä on suuri este 65 %:lle vastaajista. Toiseksi suurin este liittyi asiantuntija-avun löytämiseen, joka oli suuri este 52 %:lle selvitykseen vastanneista yrityksistä. Noin puolelle yrityksistä esteitä muodostivat myös ylläpitokustannukset, teknologian hankkimisen kustannukset ja henkilöstön koulutuskustannukset. Suurimmalle osalle yrityksistä digitalisaation soveltuvuus omaan toimintaan ei ollut kuitenkaan suuri este. Toisin sanoen digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää, jos sopivaa asiantuntija-apua olisi saatavilla.


Avoimista vastauksista kävi ilmi, että yksi digitalisaation hyödyntämisen este on puutteellinen aika. Joillakin ongelmana on myös se, etteivät asiakkaat ole valmiita digitaalisten palveluiden käyttöön. Johtopäätöksenä voi todeta, että sote-alan yrityksille olisi hyötyä monenlaisesta asiantuntija-avusta. Olisi tärkeää, että myös korkeakoulujen palvelut tunnistettaisiin yrityksissä, koska sitä kautta olisi mahdollisuus saada apua digitalisaation hyödyntämiseen.



Tiedot perustuvat hankkeessa toteutettuun kyselyyn.

Sanna Joensuu-Salo

Mitä yrityksen/organisaation tietojärjestelmät ovat ja mitä niilla tavoitellaan?

Yrityksille on tarjolla monia erilaisia tietojärjestelmiä. Toisaalta yrityksillä on kyllä myös erilaisia tarpeita. Mistä sitten pääsisi liikenteeseen juuri omalle yritykselle sopivan järjestelmän metsästykseen?

Toukokuun aikana tähän asiaan pääsee kiinni maksutta ja autettuna. Kolmen tapaamisen aikana kartoitetaan
- millaisia tarpeet ovat,
- mitä järjestelmän valinnassa tulee huomioida
- mitä niiltä voi odottaa
- mistä suunnasta lisäapua voi etsiä

Tapaamisista 7.5. ja 16.5. klo 17-18 ovat virtuaalisia, eli osallistujat saavat linkin, jota klikkaamalla pääsevät kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. 14.5. kokoonnumme Seinäjoelle paikan päälle kuuntelemaan esimerkkejä ja perustietoja tietojärjestelmistä.

Ilmoittautumiset salla.kettunen (at) seamk.fi tai 040 8680140

Tervetuloa!


Linkki työpajojen ilmoitukseen

Asiana viestintä – kriisiviestintä.

Onnettomuudet tai kriisit tulevat ennalta varoittamatta. Silloin ei siis ole paljoa aikaa pohtia mitä pitäisi tehdä, sanoa, kertoa ja kenelle. Eikä silloin ajatuksetkaan välttämättä ole kaikkein selkeimmillään. Kuitenkin jo ikäväksi kääntynyttä tilannetta voi vielä pahentaa sössimällä tilannetiedotuksen.

Onneksi kriisiviestintää voi pohtia jo etukäteen. Jokaisen yrittäjän tulisi pohtia ainakin näitä kysymyksiä:

- Kuka on se, joka puhuu yrityksen suulla kriisin kohdatessa? Ja kuka on hänen varahenkilönsä? Viestinnän tulee olla yhtenäistä. Mitä useammasta paikasta viestejä tulee, sitä enemmän niissä on ristiriitaisuutta.

- Kenelle kaikille asiasta pitää tiedottaa? Eli mitä ovat sidosryhmät (henkilökunta, yhteistyökumppanit, asiakkaat, omaiset, media…)

- Kuinka saamme viestittyä tilanteesta nopeasti? Yhteystietojen ajantasaisuus kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Löytyykö kaikkien puhelimista kriisiviestinnästä vastaavan yhteystiedot? Mitä kirjoitetaan verkkosivuille tai someen?

- Kriisiviestintä perustuu tosiasioihin, ei arvioihin tai spekulaatioihin. Jos tiedot ovat puutteelliset, kerro, että lisätietoja kerrotaan kun saadaan.  

- Viesti tunteilematta, mutta empaattisesti asianomaisiin suhtautuen.

- Asioista on kerrottava avoimesti ja rehellisesti.

- Miten tilanne vaikuttaa yrityksen toimintaan?

Kriisiviestinnän tarve voi tulla omassa toiminnassa tapahtuvan onnettomuuden tai vahingon seurauksena. Mutta sitä voi tarvita jossakin muodossa jos lähellä omaa toimintaa tapahtuu jotakin suurta ja yllättävää. Kriisi voi ikään kuin kaatua syyttömän syliin tai sen aiheuttamat jälkimainingit yrittävät heilutella kriisikeskuksesta hieman kauempanakin sijaitsevaa yritystä. Veikkaanpa, että moni vanhuksille asuinpalveluja tarjoava, hyvin toimiva yritys, on viime aikoina saanut muutaman ylimääräisen kysymyksen asioiden hoitamisesta.

Vuosikatsaus 2018

SOTE-polulla on nyt tallustettu ensimmäinen hankevuosi. Mitä tuo vuosi on pitänyt sisällään?

Saimme toteutettua alkumittauksen eteläpohjalaisten sote-yritysten osalta. Nyt tietoa on digin, teknologian hyödyntämisen, markkinoinnin, talouden ja strategian osalta olemassa. Osin sitä on jo ennätetty hyödyntääkin ja loppu tieto tulee hyötykäyttöön kun hanke etenee.

Digin ja teknologian osalta on kevään aikana tulossa katsaus, jossa kerrotaan alkumittauksen tulokset sekä mm. esitellään esimerkkejä digin ja teknologian hyödyntämisen aloilta.

Syksyllä toteutettujen ennakoinnin ja strategisen johtamisen työpajojen pohjalta on työn alla työkalut. Työkalujen avulla yritykset voivat itsenäisesti tehdä toimintaympäristönsä ennakointia. Strategian tekemiseen on tulossa työkalut sekä sen tekemistä aloitteleville että jo asiaan enemmän perehtyneille. Työkalujen viimeiset hionnat ovat meneillään. Ne tullaan julkaisemaan sekä tässä blogissa että SeAMKin verkkosivuilla. Toivottavasti työkalut löytävät käyttäjäryhmänsä ja pääsevät ahkeraan käyttöön!

 

Kuluvan vuoden aikana perehdymme talouden ihmeelliseen maailmaan. Mitä talousjohtaminen on, millaisia kustannusrakenteita löytyy ja mitä ovat tunnusluvut, seuranta ja raportointi sekä mitä niiden avulla voi tehdä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia työpajoissa. Seuraavat kerrat ovat 18.2. ja 8.4. Tervetuloa mukaan!

Digiloikkaa odotetaan, mutta miten tapahtuu vauhdinotto?

Juhlapuheissa ja strategioissa vilahtelevat sanat digitalisaatio, digitaaliset apuvälineet, teknologian käytön hyödyntäminen, teknologia-avusteinen. Hieno homma, mutta mitähän nämä asiat tarkoittavat?

Minne se digitaalisuus tai teknologia pitäisi tyrkätä? Sehän voisi olla yrityksen tai muun organisaation toiminnan taustalla vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmissä. Niiden avulla kirjataan asiakastietoja, suunnitellaan työvuoroja tai kotihoidon reittejä. Toisaalta asiakkaat voivat käyttää hyväkseen sähköisiä ajanvarauspalveluja tai vaikka reseptien uusintaa. Ja vaikka robotti-imuria... Mutta mitä muuta? Mahdollisuuksia on paljon, mutta kuinka niihin pääsee kiinni?

Järkevää on aloittaa tutusta. Organisaation sisällä on hyvä miettiä selväksi perusasioita. Kuka on asiakas? Mitä maksava asiakas odottaa? Mitä odottaa palvelua käyttävä asiakas? Kuinka palvelumme rakentuu? Mitä osia siinä on? Kuinka sitä voisi kehittää? Minne oma ala näyttää menevän ja mitä vaatimuksia se tuo tullessaan? Onko tämän hetken toiminnassa ongelmakohtia?

Kun tämän suuntaisiin kysymyksiin on vastattu, on helpompaa miettiä digitaalisuutta. Ohjelmistojen ja järjestelmien on nimittäin tuettava päivittäistä toimintaa. Muuten ne jäävät käyttämättä. Tai niiden käyttö rassaa hermoja. Järjestelmän tulee tukea toimintaa. 

Ensimmäinen digiaskel voi siis olla oman tämän hetkisen toiminnan kuvaaminen. Toisena tulevaisuuden pohtiminen. Kolmantena se, löytyykö nykyisen ja tulevan välillä tarvetta muutokseen. Neljäntenä voi miettiä josko teknologiasta olisi apua muutoksen tekemisessä.

Mitä suurempaan loikkaan pyritään, sitä huolellisemmin tehdään askelmerkit. Ja matka alkaa ensimmäisestä askeleesta (joka urheilijoilla(kin) on usein nojautuminen taaksepäin, tukijalalle).

Auttavan käden ojennus: etäpalvelut tapaamisten jatkeena

Ihmisen kohtaaminen on tärkeää. Kun tarvitsen apua, haluan tulla huomatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Parhaiten se onnistuu tapaamalla. Mitä tapahtuu tapaamisten jälkeen tai hoidosta kotiutettaessa? Onko asiakas saman tien täysin omillaan, vai löytyykö mahdollisuutta ”saattamiseen”?

Pitkien matkojen maakunnassa, Lapissa, on kehitetty sähköinen ympäristö, jossa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Ajatellaan, että mielenterveyskuntoutujat lähtevät kotiin viikonlopuksi, eri puolille maakuntaa. Yksi hoitaja ennättää tavoittaa ja keskustella monen ihmisen kanssa videovälitteisesti. Tuen antaminen onnistuu. Autolla ympäriinsä ajellen sama ei olisi mahdollista.

Ohjelmiston voi saada omalle kotikoneelle, sitä voi käyttää esim. kirjaston palvelupisteessä tai mukaan voi saada ”kotirepun”, eli kannettavan tietokoneen. Virtu -palveluvalikoimaan kuuluu mm. neuvontaa, asiointia, itsearvioinnin työkaluja sekä mittareita ja laskureita elämän hallinnan tueksi. Tarvittaessa hoitajan tai lääkärin konsultointi onnistuu myös.

Lapin tapaan mielenterveyspalveluita on kehitelty laajemminkin. Mielenterveystalo.fi on kehitetty alun perin Uudellemaalle. Sittemmin se on avattu tietyiltä osin koko maan kansalaisten käyttöön. Nokialla etähoito-ohjelmaa on käytetty menestyksekkäästi mielenterveys- ja päihdetyössä. Nokian kokemusten mukaan etenkin hankalasta päihderiippuvuudesta pois itseään taisteleville oli todella tärkeää kun heidän käyttöönsä luotettiin tablettitietokone ja heidän voinnistaan oltiin kiinnostuneita. Päivittäinen kontakti työntekijän kanssa sai heidät tuntemaan itsensä tärkeäksi ja kannusti tsemppaamaan.

Esimerkkejä löytyy runsaasti lisää. Onnistuneissa teknologian sovelluksissa kuitenkin on yhteistä se, että ne on kehitetty tarpeeseen, ne tuovat käyttäjilleen näkyviä etuja ja ovat helppoja käyttää.

Järjestelmällistä tulevaan varautumista

Tulevaisuus voi tuntua hallitsemattomalle ja tuntemattomalle. Kuitenkaan sen ei tarvitse sitä olla. Kukaan ei tietenkään voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta historiaa ja nykyhetkeä tarkastelemalla voi löytää viitteitä siitä mitä tulevaisuus voisi pitää sisällään.

Ennakointi toteutetaan aloittamalla suurista maailman laajuisista vahvasti näkyvissä olevista ja vahvana pysyttelevistä ilmiöistä, megatrendeistä. Sosiaali- ja terveysalaa ajatellen tällaisia ovat se, että ihmiset elävät entistä pidempään, teknologia tulee yhä uusille aloille ja yhdistää asioita uusin tavoin, osa ihmisistä on vaarassa syrjäytyä sekä ympäristöuhat. Näihin megatrendeihin valmiiksi mietittyjä ajatuksia löytää vaikkapa Sitran sivuilta.

Seuraavaksi näitä asioita tarkastellaan alueellisesti, usein Suomen kannalta. Tällöin voidaan pohtia vaikkapa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua, sen tuomia mahdollisuuksia ja näkymiä. Tai kuinka teknologia voisi auttaa vapauttamaan työvoimaa niihin asioihin missä ihminen on parhaimmillaan. Tai kuinka saamme palvelut järjestettyä niin, että nekin yhteiskuntamme jäsenet jotka eivät osaa tai voi käyttää tietokonetta pysyvät palvelujen piirissä.

Kun oman toiminnan kannalta tärkeimmät muutosvoimat ovat tiedossa, niitä tarkastellaan eri näkökulmista. Kun jokaisen trendin merkitystä omaan toimintaan mietitään poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, teknologisista, ekologisista ja oikeudellisista näkökulmista, saadaan jo hyvin laaja näkemys vaihtoehdoista.

Yhden ainoan ja oikean yhdistelmän valitseminen kaikista tuotetuista vaihtoehdoista olisi melkoinen saavutus. Siihen ei onneksi tarvitse pyrkiä. Usein vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista laaditaan muutama mahdolliseksi koettu kehityssuunta. Kehityssuunnat kirjoitetaan auki lyhyiksi kuvauksiksi.

Tällaiset kuvaukset auttavat yritystä tiedostamaan tulevia vaihtoehtoja ja pohtimaan jo ennakkoon kuinka niihin voi varautua. Kun sitten lehdistä, puskaradiosta tai mistä vain alkaa kuulua heikkoja signaaleja, jotka kertovat jonkin suunnan vahvistuvan, on organisaatio jo pohtinut kuinka toimia.

Toisaalta ei tarvitse jäädä odottamaan ajopuun lailla virran suunnan muutoksia. On mahdollista myös omilla toimillaan suunnata aktiivisesti tekemistä niin, että se vahvistaa suuntausta kohti haluttua tulevaisuuden tilaa. Jos vaikkapa asiakkaasi näkevät heikosti ja heillä on ongelmia verkossa tapahtuvan ajanvarauksen kanssa, voit kehittää omaa järjestelmääsi sellaisen teknologian avulla joka toimii myös heille.

Ennakointiprosessin aikana eri mahdollisuuksia on jo pohdittu. Kun mahdollisuudet on tiedostanut, pienet ennusmerkit ympäristöstä tulevat aivan toisella tavalla huomatuiksi.

Siinä vaiheessa kun muut alkavat havahtua muutokseen, on siihen varautunut jo täydessä työn touhussa sopeuttaakseen toimintansa asian vaatimalla tavalla.